Kun edellisessä postauksessa oli puhetta jäniskevennyksestä, niin mikäpä ettei. Pitäähän jokaisella itseään kunnioittavalla mustis-blogilla olla oma maskottinsa. Keke on tottunut jo kasvattajansa luona koiriin, joten siltä osin homma on kuosissa. Mutta kun tuon silkinpehmoisen turkin alla on tulitikun vahvuiset luut, niin ei tästä veijarista oikein riehukaveria saa... ;-)
 |
| Keido-kani a.k.a Keke Sarin sylissä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti